Kehittämissuunnitelma
Suunnittelemme sähköverkon kehittämistä pitkäjänteisesti, jotta se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Tavoitteena on varmistaa luotettava, turvallinen ja kustannustehokas sähkönjakelu myös tulevina vuosina.
Näin sähkönjakelu varmistetaan tulevaisuudessakin
Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelma, jonka sisällön Energiavirasto on määritellyt, on suunnitelma siitä, miten jakeluverkonhaltija kehittää verkkoaan seuraavan kymmenen vuoden aikana vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja asiakkaiden tarpeisiin sekä sähkömarkkinalain asettamiin toimitusvarmuusvaatimuksiin. Suunnitelma pohjautuu ennusteisiin ja skenaarioihin, joissa on huomioitu väestökehitys, lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen, hajautetun sähköntuotannon kasvu sekä kansalliset ja EU-tason ilmasto- ja energiatavoitteet. Tavoitteena on varmistaa turvallinen, luotettava ja kustannustehokas sähkönjakelu.
Toimintaympäristön muutokset
Verkkoalueen toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Sähkölämmitys, sähköajoneuvot ja hajautettu tuotanto yleistyvät. Alueen väestömäärän ennustetaan vähenevän, mutta yksittäisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönkulutus ja tehohuiput kasvavat. Samalla ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät erilaiset sääilmiöt lisäävät häiriöriskejä. Näihin muutoksiin vastataan varmistamalla riittävä sähkönsiirtokapasiteetti ja parantamalla verkon säävarmuutta.
Tällä hetkellä jakeluverkkomme kaapelointiaste on noin 70 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se noin 95 prosenttiin vuoteen 2036 mennessä. Kaapeloinnin avulla pienennetään verkon sääalttiutta ja näin ollen parannetaan toimitusvarmuutta.
Näin verkkoa kehitetään
Verkkoalue on jaettu kahteen kehittämisvyöhykkeeseen, asemakaava-alueeseen ja asemakaavan ulkopuoliseen alueeseen, sähkömarkkinalaissa määriteltyjen toimitusvarmuusvaatimusten perusteella. Asemakaava-alueilla sähkönjakelun keskeytysten on oltava lyhyitä, enintään kuusi tuntia kestäviä, minkä takia verkkoa rakennetaan maakaapelilla. Näillä alueilla on tiheästi sijoittuvia sähkönkäyttöpaikkoja, sähköautojen koti- ja julkisen latauksen liittymiä sekä valtaosa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä kohteista. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla sähkönjakelun keskeytys saa olla enintään 36 tuntia. Näillä alueilla käyttöpaikat ovat harvemmassa ja verkkoa kehitetään pääosin maakaapeloimalla, mutta tietyissä tilanteissa myös ilmajohto on mahdollinen ratkaisu.
Verkkoa kehitetään tukemaan uusien kuormien ja tuotannon, kuten sähköautojen koti- ja julkisen latauksen, lämpöpumppujen, datakeskusten, sähkökattiloiden, aurinkovoiman ja akkuvarastojen, liittymistä. Erityisesti pienjänniteverkossa tehdään vahvistuksia jännitteenhallinnan ja siirtokapasiteetin varmistamiseksi. Käyttöikänsä päässä olevaa verkkoa saneerataan, muuntajia vaihdetaan suurempitehoisiin ja tarvittaessa rakennetaan uusia muuntamoita. Keskijännite- ja suurjänniteverkossa toteutetaan alueellisia hankkeita, kuten Haara–Loimaa 110 kV -linjan rakentaminen sekä Loimaan sähköasemalla toteutettavat kojeiston laajennus, releiden uusinta ja reaktorin lisääminen.
Tulevaisuuden ratkaisut
Joustopalvelut nähdään tulevaisuudessa vaihtoehtona perinteisille verkkoinvestoinneille. Vaikka verkkoalueella ei vielä ole käytössä jakeluverkkoa hyödyttäviä joustopalveluja, selvitetään niiden hyödyntämismahdollisuutta tulevaisuudessa erityisesti suurten pistemäisten kuormien ja tuotantokohteiden osalta. Lisäksi verkon kehittämisessä huomioidaan varautuminen, turvallisuus, kyberturvallisuus sekä muuttuva sääntely. Investointeja tehdessä pyritään kustannus- ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja yhteisrakentamista muiden infratoimijoiden kanssa hyödynnetään aina kun mahdollista.